Juoksen,
aikana jolloin aurinko ei paista tuntiakaan,
ainoa valonlähde on pylväät,
joista näkee vain satavan lumen määrän.
Olen kokenut tämän aikaisemminkin,
elämä pistää kampoihin.
Askel tihenee, varjot menevät nopeammin,
juoksen,
ja nautin.
Selite:
Ajatuksia juoksemisesta talvella
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
