Lumie

Luulin menettäneeni minut
olin kauan kadoksissa 
vektoriavaruudessa
sovittelin itseäni valmiisiin lauseisiin
mihinkään mahtumatta

tässä viimeisessä metamorfoosissa
matkan varrella taivutellut muuttujani
palautettiin alkuperäisiin arvoihin
toiset laskettiin
uusin yhtälöin todeksi

keskikesänvihreänä pysäkkipäivänä
kuljin kanssasi kartoittamattoman ulottuvuuden pisteitä, jotka
jatkuvat äärien väreilevälle rajalle
kaikkien kalentereiden taakse

ei haittaa rakas, jos
tulevaisuutta ei aina näe
se on sukua imaginääriluvuille
täytyy vain valita
että uskoo
siihen, että 
lukujoukkomme sekoittuvat
kaoottisen kauniisti

vain sinun kanssasi
olen kokonainen