HuuruinenMieli

Istuit tuolille ikkunan viereen. Olin sinua vastapäätä ja katseemme kohtasivat useasti. En pystynyt olemaan hymyilemättä, olit niin hauska näky... ei, et ollut hauska näky, vaan pääsin silmiesi kautta johonkin, mistä olen osannut vain haaveilla. Siinä lähelläsi oli hyvä olla, niin syvä oli katseesi. Jos ihastuminen ensisilmäyksellä tarkoittaa tätä, oli se sitten siinä.

Olit kaunis, ilmeettömän katseesi alta paljastit kuitenkin jotain sellaista, mikä vetosi tunteisiini. Tosin en osaa sanoa oliko katseesi hermostuneen ihmisen rauhattomuutta, vai sisälsikö se jotain muuta. Se jääköön arvoitukseksi.

Nyt olen pilvikerroksen yläpuolella, päivä muuttui ihmeelliseksi. Kiitos ei riitä sanaksi, se kuulostaa ainoastaan kovin kornilta. Mielialaa vallitsee värien kirkkaus.