Elämän eteisessä
odottivat suuret tunteet
kursaillen kahvikutsua
joka viipyi
ja viipyi
Kunnes eteistä
ei enää ollut
väistyi uuden edestä
Jäljelle jäi kaipaus
valoisaan näkymään
Vastapaahdettu
vaihtui pohjaanpalaneeseen
laimeaan tyytymiseen
Porot kukkapenkkiin
kaunistuiko kylmästä?
Kunnes koitti kevät
ja rohkeus rinnassa
palata eteiseen
viimein vastata kutsuun
suoraan rakkaudelta
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit