Menetys

Kuinka ikävä voi satuttaa,
silloin aina alan sua enemmän rakastaa,
aina kun suljen silmäni,
nään sut ja mut mielessäni,
ja yhteiset hetket päässä pyörii,
sä olit avain mun unelmii,
nyt ku oot lähtenyt tunnen tyhjää,
päässäni on pieni kipu,
mut sydämes iso aukko,
ja kipu suurempi,
ilman sua en tunne eläväni,
oon palasina ilman sinua,
jos sä viel kerta rakastat mua,
palaat vielä luokseni,
hetkenä minä hyvänsä,
rakastan sua, rakastat mua,
miks ei yhteen voida palata ?
ja vannoa yhteistä valaa ?
aloittaa yhteistä valaa ?
aloittaa elämää yhdessä unelmissa ?
ja toivoa että se kestää ikuisuuden,
ja pari päivää päälle.
vai onko meidät luotu tuntemaan kipua ikuisesti ?