Sano tupakalle ei!

Se oli pieni vatsassa tuntuva tyhjyys.
Taivalsin hiljaa kotia kohti.
Pelkäsin.
Ensimmäistä kertaa pelkäsin kotia.

Astuin sisälle,
tyhjyys vaihtui kivuksi.
Kurkkua ahdisti,
kaikki avautui minulle.

Näin silmissäni kaiken,
mikä on minulle tärkeää,
kaikki ne ihmiset, asiat ja sanat.

Entä jos en enää näekkään sinua?
Entä jos minut viedään sinne jo huomenna?
Sinne muiden kaltaisteni nuorten joukkoon.
Tuletko minua katsomaan jos joudun sinne?

Kirottua!
Halusin vain maistaa,
mutta jäin koukkuun.
Ajan myötä ajauduin väärälle tielle.
En erottanut enää totuutta sanoistani.
Varastin jos raha ei riittänyt.

Miksi minun piti aloittaa tupakointi?
Nyt se on ohi.
Olisi pitänyt valita rakkaus tupakan sijasta.