Nimetön

Luin jo ensimmäistä ruonoa aikomuksena kommentoida (loit mielenkiintoisen kuvan) mutta lueskelin ensin eteenpäin. Tämä pysäytti.

Lyhyydessään ja yksinkertaisuudessaan ajatuksia herättävä. En tiedä mitä runo sinulle merkitsee, mutta itselleni tuli mieleen meidän tapamme nähdä muut ihmiset. Katsomme vieraita mustavalkoisesti ja myös tutut/rakkaat olisi joskus helpompi nähdä niin. Värit vaativat enemmän huomiota, enemmän aikaa ja ajatusta. Ajatus jatkuu pidemmällekin, mutta en nyt lähde selostamaan.

Jättää lukijan miettimään, kuten ensimmäinenkin. Taidokasta.