Yritän käskeä
sydäntäni lopettamaan lyömästä.
Se ei tottele.
Koitan saada jalkani kantamaan,
en pääse eteenpäin.
Pidän hymyä kasvoillani,
puren huulta etten itke.
Taistelen, selviydyn
mutta se siitä,
siinä kaikki.
Tarraan kiinni ajatukseen,
että voin jo paremmin.
Se tuo kuitenkin mieleen vain
vanhan tuskan, syvimmän.
Katso silmiini,
onko siellä joku?
Itse en häntä enää löydä.
Selite:
Pitkästä aikaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi