Tonttulan aitan sekalaisia aarteita - 22

Runoilija Mystis



olisko tämä nyt fientelipuntarin punnus
tunnus kyljessä neljännes naulaa
kaulaa leimaa kruunun stanssi
kranssi nupissa

kupissa vaikka yksi kahvinpapu liian vähän
tähän pystyi tarkkaakin tarkempi vaaka

raaka peli mittatarkalla
markalla maksaa kahdella saa

jaa jaa

saa nähdä löytyykö puntarikin tähän
vähän vielä jos nurkkia raivaa

vaivaa ei tonttua puuha moinen

toinen punnuskin löytyi ja kolmaskin kai
sai kyllä silmiä jo ihan siristää
tiristää muistin rippeet

naulat ja luodit ja mitä näitä nyt on
sylit ja kyynärät ja peninkulmat

on tontulla pulmat
kulmat koluta vaakaa hakea

makea on uni varmaan illansuussa

joulukuussa kun on omanlaisensa kommervenkit
penkit piukassa jos jonkunlaista tonttuväkeä

ehtiipä tuon puntarin vielä huomennakin näkeä

 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Ihanan lempeä, hempeä miltei on runosssa asenne, joka elämä kantaa, antaa se silloin hurjan paljon. Salomaita on varmasti mielessä nähty, valopäiksi kruunattu säätyyn katsomatta. Jaloa kerta kaikkiaan, penkillä pitkällä tarinaa kuultu, luultu varmasti osaa todeksi. Hieno ote on tässäkin runossa, kelpaa joulua odotella, arvuutella monenlaista. Maista vieraista uusia ihmisiä vastaanottaa. Värittää maailmaa omaa kuin muidenkin kauniin sävyin.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot