vanhojen miesten
rosoinen nauru
sinikeltaisella tapetilla
hypähtelee yhdessä
aamuauringon kanssa
kuuma kahvi
muotoilee kaaria ilmaan
lämpimiä, lohduttavia
korissa unelias kissa,
lehden rapina
kahvikuppien kilinä
korvan heilautus,
levollinen vastaus
maailman kutsuun
kuinka kaunis on Marguerite
tänä aamuna,
vastaleivottu höyryävä unelma
ujon katseen,
pois käännetyn arvoinen
nurkkapöydässä
hymyilevät toiveet
lentävät sisään, ulos
avonaisesta ikkunasta
pysähtyvät keikkumaan
lepattaville lakanoille,
pyykkinaruille
korkeiden talojen välissä
ja laulavat:
Vielä,
vielä on aikaa
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
