Avautuminen, lähtö ja jääminen

Runoilija miloska

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> miloska kuva
nainen
Julkaistu:
416
Liittynyt: 23.7.2007
Viimeksi paikalla: 7.4.2024 9:21

Asuinpaikka: Turku
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
23.8.1971

Maailma on paljon mielenkiintoisempi kun sitä katsoo pää alaspäin.
 
säde lämmittää pientä nuppua,
näkymättömin sormin hipaisee

nuppu haukottelee,
avautuu hempeään hymyyn

raitanuttu kaartaa lehdelle,
imaisee tervetuliaisiksi ja hyvästeiksi

lintu oksalla
surua visertää

miksi olet surullinen,
kukka kysyy

koska elämäsi 
on niin lyhyt,
lintu vastaa

vasta avauduit ja
kohta olet jo poissa

minä olen jo poissa
vaikka olenkin täällä,
raitanutun siivissä
jo uusille maille lentänyt

ja silti vasta odotan 
kauneinta matkaa

tuulten henkien,
sateen siskojen sylissä

kukan elämä 
on kukan elämän mittainen

mitä muuta 
voisin toivoa

tule silti syksyllä
lintu pieni 

vaikka olen tääältä jo poistunut,
silti emopuussa olen
ja sinulle loistaa

tulipunainen
rubiini
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Tässäpä on runoa kerrakseen. Vetää ihan sanattomaksi.
Ihanan herkkä
Hyvä Runo laittaa ajattelemaan
tämä sellainen

Elä hetki, elä hetki
elät silloin edes hetken.
Koskettavaa, rubiinin loiste on kaunista katseltavaa, sen voi myös kuvitella.
kaunis ajatukseltaan ja kuvaukseltaan
vie mukaansa ja synnyttää ajatuksia - kiitos!

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot