MARMORIKUULAT

Runoilija Leksa

mies
Julkaistu:
11
Liittynyt: 23.1.2005
Viimeksi paikalla: 22.1.2020 13:48

Asuinpaikka: Espoo
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
27.12.1964
Facebook:

Rokkijäbä v:sta 2005
 
Kuin varjo se hiipii minun luokseni (a)
iltaisin, kun menen nukkumaan.
Se pelko kuin selkouni olis' vain -
pikemminkin painajaista.

En mitenkään nyt maata saa, (b)
pahat unet valvottavat.
Kuin pienen pieni poika vaan
itken uneen raukeaan.

Aamut ovat niin vilpoisat, (c)
kun pelaan marmorikuulilla.
Illat ovat niin kimmoisat,
sama hymy huulilla.

En tahdo mä mitään ja saakaan en, (/a)
länteen ja itään pakenen.
Soi laulu, kuvataulu lemmestä,
otsani hehkuu lämmöstä.

 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Upeaa kerrontaa, leiskuvaa lempeä parempaa saa hakea <3 
Kiitos kommentista ;-)
 

Käyttäjän kaikki runot