Liian monta sanaa
olen kuiskannut
salaa tuuleen,
niin monta aarretta
kätkenyt kiven alle.
Liian monta huntua
olen ottanut kaapista
ja laittanut takaisin
syvälle sen uumeniin.
Älä anna minun pettyä
kyyneleet eivät enää riitä.
Anna lupa vihdoin
nyyhkyttää tuskasta,
yhtäaikaa ilosta ja surusta.
Tule ja rakasta minua
kuin kesäinen pallosalama,
lävistä minut tulella,
kuumalla tunteella.
Haen kauneimman
huntuni ja kuiskaan
sinun nimesi tuuleen.
Kiven alta kaivan koruni.
Nyt loistan, sinulle.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tämä on kaunis runo
Ihanan tenhoava runo, joka pukeutuu kauniiseen huntuun ja kuiskaa salaisuuksia tuuleen.
Todella kaunista tekstiä.. Hyvähyvä.. :)
Ihana nimi runollasi...ja miten vahvana sen sanat soljuvatkaan sieluuni...niin kaunista rakkautta, joka suorastaan...loistaa :))
ihana rakkausruno
Upea tunnelma runossa, hiukan mystinenkin.
Sivut