sua kaipaan aina joskus,
sun juttujas ikävöin aina joskus,
sun ääntäs kaipaan joskus,
sun ystävällisiä silmiäs ja hymyä ikävöin aina joskus.
kaikki tämä kaipaus ja ikävöinti on omaa syytäni
koska hylkäsin itse kaiken tuon
sanoin ilkeitä sanoja sinulle ja olen siitä todella pahoillani.
toivottavasti joskus annat anteeksi
Selite:
ystävälle jonka omista tyhmistä päätöksistäni hylkäsin
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi