Lahti ja puro

Runoilija kalatmies

mies
Julkaistu:
1477
Liittynyt: 22.6.2007
Viimeksi paikalla: 2.9.2026 18:28

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

"Kaikki runot omia,
 eikä aina niin somia.
 Kauas ei tieltä eksy,
 ihanan värikäs syksy.
 Väreistä keltainen,
 on niin iloinen."

Runoja tulee vielä lisää,
kun aikaa ja kiinnostusta riittää.
Ajatuksia tuulen kuiskauksesta,
voin myöhemmin kertoa.

Kuulen äänen,
näen maailman ihmeellisen,
sormet tanssivat päällä näppäimien,
lukea voit tuloksen.

Kirjoitukset ovat ajatuksia,
ollako ne totta vai tarua,
vaiko vilkasta mielikuvitusta,
ehkä aitojen tunteiden purkamista.

Edit: kirjoitustila tuli täyteen, siirrän vanhoja otsikon Arkisto (vanhat poistetut) alle.


PS. Älä tulkitse sanoja väärin,
surusta voi kirjoittaa myös hymymielin.
Tosin ihan helppoa se ei aina ole,
onneksi ei kanna ruudun taakse sun katse.

Tekstini lainaaminen osittainkin voi johtaa oikeudellisiin jatkotoimiin.
Kiitos kaikista mielipiteistä ja mukavia lukuhetkiä. 


© Copyright kalatmies
 
Lahti ja puro,
rakkauden jano.
Virtaa vuolaana,
mereen johdattelevana.
Matka alkaa tähtien kautta,
pitkään hengittäen huulilla.
Käsivoimin paljon aherrella,
valloittaen kukkuloiden huippuja.
Laskeutuen rakkauden lahdelle,
pyöreälle kumpareelle.
Siellä laakso rakkauden,
puro niin hunajainen.
Vesille käy masto tanassa,
seilaten melaa ohjaten.
Rakkauden meren aallokossa,
on tyyntä ja korkeita nousuja.
Vaan lopussa seisoo kiitos,
jännitykset kadonneet on pois.
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot