Rakkaudessa olen kuin vaeltaja ilman karttaa ja kompassia.
Rakastin sinun käsiäsi, ääntäsi, taipumatonta uskallustasi.
Sinulle olin legenda esitellä suurelle salille.
Ja unohtaa, kun aika oli kypsä.
Ikä ei vähennä vuosien kuormaa, mutta vapauttaa kuvitelmista.
Ei sentään kysymyksistä.
Miksi kaikki meni niinkuin meni? Sinä et vastaa, sinun ei tarvitse.
Rakkauden aika on rajallinen.
Sen alkamista ei kirkossa kuuluteta.
Kellot soivat vasta rakkauden muistolle.
cc-kaupallinen
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit