Mies löntystää pellon reunaa, hirrestä veistetty on karju tuo,
harppoen talojen väliin ja tien reunasta poiketen, seisahtaa,
pienen pojan silmät ymmyrkäisinä aitan rappusten viereltä,
siinä hän katsoo kulkuria, mies ei puhu, murahtelee ja köhii,
jatkaa varmoin ottein matkaa, iso mies mies kulkee pojan ohi.
harppoen talojen väliin ja tien reunasta poiketen, seisahtaa,
pienen pojan silmät ymmyrkäisinä aitan rappusten viereltä,
siinä hän katsoo kulkuria, mies ei puhu, murahtelee ja köhii,
jatkaa varmoin ottein matkaa, iso mies mies kulkee pojan ohi.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut