hävisin

Runoilija Aavistus

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Aavistus kuva
mies
Julkaistu:
451
Liittynyt: 21.9.2003
Viimeksi paikalla: 1.1.2026 10:33

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
-

Hei. Aloitin runoilun yli kolmekymmentä vuotta sitten ja yhä 
runoilu jatkuu, välillä vähän verkkaisemmin mutta kuitenkin
jatkuu ja sehän on pääasia. 


 
 

Sinun katsees oli niin suloinen
ja hiuksesi auringossa hohti
Kuinka sanoa voisin sinulle sen
mikä rinnassani poltti

Sinä katsot mieheen hiljaiseen
etkä ymmärrä miksi hän vaikenee
ja päänsä alas painaa

Ovi aukee ja iltaan tummuvaan
kuu loistettansa heittää
En voinut kaipuuta polttavaa
enkä sydänsuruja näyttää

Minä tiedän toiveiden katkenneen
ja tyhjyyden tilalle saapuneen
siksi yksinäni minä itkin

Sinä lähdit luotani toisen luo
ja olit niin kaunis - kaunis
Minä hävisin, kärsin tappion
ja se tappio oli kallis

Ei ole väärää, ei ole oikeaa
eikä vettä joka sammuttaa
voi rinnastani liekin

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Kauniisti etenevä, soljuva runo mutta niin läpisurullinen...

Ku kulkee sydän auki, niin pakostakin sinne tulee haavoja, mutta niitä haavoja saa kantaa ylpeästi. Tämmösen ajatuksen toi runosi mulle...
Kaunis, melankolinen tarina.

todella haikean kaunis runo.
Pidän mielettömän paljon.
Niin kauniita sanoja, kauniita hetkiä
ja loppu kruunaa koko ajatuksen, idean, tunteen:

"Ei ole väärää eikä ole oikeaa
eikä vettä joka sammuttaa
voi rinnastani liekin"
voiko sitä enää paremmin sanoa.
Tuskinpa voi. Ei varmasti voi.

Mahtavaa!

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut