Mokoma

Runoilija Aavistus

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Aavistus kuva
mies
Julkaistu:
452
Liittynyt: 21.9.2003
Viimeksi paikalla: 31.1.2026 14:39

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
-

Hei. Aloitin runoilun yli kolmekymmentä vuotta sitten ja yhä 
runoilu jatkuu, välillä vähän verkkaisemmin mutta kuitenkin
jatkuu ja sehän on pääasia. 


 
 

Mene, äläkä takaisin tuu!
huusi vaimo ja mies meni
vihellellen mennessään
Ei ottanut mukaansa mitään..
paitsi kultakellon ja pöytähopeat,
arabian astiat, osakekirjat,
sekä mummon vanhan kaappikellon
Mitään muuta ei sopinut
juuri ostettuun mersuun,
koska uusi tyttöystävä
istui etupenkillä

se mokoma istui etupenkillä

Niin päättyi se avioliitto
se kaunis ja pyhä avioliitto,
siihen että mersun pyörät
hetken suti pihamaata
ja vaimo tuijotti ikkunasta
lähteekö se vai eikö lähde,
hakeeko se vielä jotain

hakeeko se mokoma vielä jotain

Saihan mersu kovaa maata
ja pyörät lakkasi sutimasta
kaappikello lakkasi tärisemästä
arabian astiat kolisemasta
mies alkoi vihellellä täysikuuta
ja tyttöystävä kuiskasi:
kyllä olet ihana kulta

minä rakastan sua niin

Selite: 
..erot on ihania..kai
Kategoria: 
 

Kommentit

Kyynistä? Aiheesta huolimatta loisto teksti!

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut