![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Aavistus kuva](https://www.rakkausrunot.fi/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-1142-1720110913.jpg?itok=vXwGEC_0 "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Aavistus kuva")
mies seisoo lumessa – katsoo käsiään
on kylmä – sydämessä vielä kylmempää
ei kukaan auta – ei olkaan taputa
lumi on kuin hauta – kuin suuri ulappa
mielessä murhe – ei pysty itkemään
mies seisoo lumessa – katsoo käsiään..
niillä käsillä hän on tehnyt miehen työn
uurastanut hikipäässä viisi päivää viikossa
kaiken vuoksi kodin armaan
tullut joskus kotiin juovuksissa
käpälöinyt vaimoaan
juonut lisää humalaansa
maanitellut lapsia polvellensa istumaan
lapset pelänneet on isän ääntä
uskaltaneet vain oven takaa kurkistaa
vaimo parka soittaa poliiseja auttamaan
aamulla mies katuu - pyytää anteeks vaimoltaan
vaimo kiltti lupaa olla lähtemättä kodistaan
kunhan mies muuttuisi - ei jatkais juomistaan
niin jatkuu elämä – mies ei ota pullostaan
lapset tykkää isästänsä – vaimo nauraa onneaan
kunnes kerran yllättäen
mies kotiin kesken päivän kiiruhtaa
tapaa vaimon alta miehen
alasti ja onnessaan
mies paiskaa oven kiinni
ottaa pyssyn, pullon mennessään
edessä on lumihanki
mut takana on kylmempää
jatkaa matkaa hoiperrellen
tuskan polte rinnassaan
huulet painuu pullon suulle
mutta viina ei voi helpottaa
mies seisoo lumessa – katsoo käsiään
on kylmä – sydämessä vielä kylmempää
ei kukaan auta – ei olkaan taputa
lumi on kuin hauta – kuin suuri ulappa
mielessä murhe – ei pysty itkemään
mies seisoo lumessa – katsoo käsiään..
valkoinen on lumihanki
niin kuin rinta pulmusen
se veren mustan sakeankin
ottaa vastaan vaieten
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tämä runo ei enää sanoja tarvitse. Nielaisen pari kertaa, ja tasaan pulssini. Todella vahvasti runoiltu ja niin rankoin sanoin. Tämä runon sielu, on syönyt kyllä miestä!
Viimeinen säe, antaa pientä helpotusta tulevaan. Uskomattoman upea runoteos.
tämä tosiaan piti lukea loppuun ennenkuin uskalsi muuta ajatellakkaan..:) kaunis kaikessa karmeudessaan..
Kuin nykyaikainen balladi... todella riipaiseva aihe, ja lisäksi niin todellinen. Riipaisevasti kirjoitat, "kipeänkauniisti".
Rankka runo, johon silti punoit jotain kaunista - kuin elokuvaan, joka suostuttelee yleisöään katsomaan. Luin muutenkin läpi tuotantosi näillä sivuilla. Sinulla on monipuolisia aiheita, joita käsittelet jännittävästi - tyylisi vaihtelee, eikä rohkeuttakaan puutu. Olet mielenkiintoinen runoilijatuttavuus.
Sivut