Pieni enkelini

Runoilija Aavistus

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Aavistus kuva
mies
Julkaistu:
452
Liittynyt: 21.9.2003
Viimeksi paikalla: 31.1.2026 14:39

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
-

Hei. Aloitin runoilun yli kolmekymmentä vuotta sitten ja yhä 
runoilu jatkuu, välillä vähän verkkaisemmin mutta kuitenkin
jatkuu ja sehän on pääasia. 


 
 


Silitän tukkaasi hiljaa - hiljaa
ja kuiskaan rakastavani sua
enemmän kuin mitään,
enemmän kuin ketään
koko maailmassa.
Sinä olet ääneti - katsot vain mua
suloisen sinisillä silmilläs

Älä itke tyttöni - ollaan vain,
minä olen luonasi nyt ja aina
en sua voisi koskaan jättää.
Älä itke tyttöni - ollaan vain,
tämä hetki on hetkistä suurin,
painan poskeni poskeas vasten.

Suuri on huone - sinä niin pieni,
taas näen tuskan sun silmissäs.
Kätesi tuo niin hento ja hauras,
yrittää mun kättäni silittää.
Suloisen siniset silmäsi kysyy:
miksi - miksi isi olet onneton?

Muistan sen kuin eilisen päivän,
kun pihamaalla me leikittiin.
Olit kahdeksan - isän pieni enkeli,
joka juoksi tielle autoa päin.
Nyt olet kymmenen - enkeli yhä,
joka kivutta ei enää elää saa


Sormesi pieni nousee hieman
ja huulesi hiukkasen raottuu.
Kuiskaat korvaani - isi älä itke,
ensi kesänä leikitään pihalla taas
Toivoni herää - voi enkelini pieni,
ensi kesänä leikitään pihalla taas!





 
Selite: 
Tämä runo on ilmestynyt täällä 25.09.2003 mutta vuosien vieriessä kadonnut. Laitan sen nyt takaisin.
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut