paha ja hyvä

Runoilija Aavistus

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Aavistus kuva
mies
Julkaistu:
452
Liittynyt: 21.9.2003
Viimeksi paikalla: 6.1.2026 23:52

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
-

Hei. Aloitin runoilun yli kolmekymmentä vuotta sitten ja yhä 
runoilu jatkuu, välillä vähän verkkaisemmin mutta kuitenkin
jatkuu ja sehän on pääasia. 


 
 

Kauan sitten
ukin polvella istuin

ukin katse katsoi kauas
yli taivaanrannan
taakse äärettömän

Jäänsinisiä silmiä katsoin
ja näin saman
kuin hän

näin pahan ja hyvän
valon nopeudella
levittäytyvän

näin kaiken kauniin tuhoutuvan
ja taas uudelleen alkavan

näin pahan pahaan hukkuvan
ja jälleen pinnalle nousevan

Näin kun ukkini itki
ja silmänsä sulki
hän näki hyvän ja pahan
kilpajuoksun
taakse äärettömän

näkynsä ukkini
piti omanaan
läpi elämän

Kyynel valui vapauteensa
tietämättä mitään
pahuudesta

ja minä tuskin kuuden vanha
itselleni kaivan haudan

ukin syliin nukahdan

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Koskettava runo pahuudesta jonkin kestävämmän keskellä...

Saanko tämän omalle ukilleni omistaa...
Koskettavaa!!!

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut