kalatmies

Runoilija kalatmies

mies
Julkaistu:
1477
Liittynyt: 22.6.2007
Viimeksi paikalla: 2.9.2026 18:28

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

"Kaikki runot omia,
 eikä aina niin somia.
 Kauas ei tieltä eksy,
 ihanan värikäs syksy.
 Väreistä keltainen,
 on niin iloinen."

Runoja tulee vielä lisää,
kun aikaa ja kiinnostusta riittää.
Ajatuksia tuulen kuiskauksesta,
voin myöhemmin kertoa.

Kuulen äänen,
näen maailman ihmeellisen,
sormet tanssivat päällä näppäimien,
lukea voit tuloksen.

Kirjoitukset ovat ajatuksia,
ollako ne totta vai tarua,
vaiko vilkasta mielikuvitusta,
ehkä aitojen tunteiden purkamista.

Edit: kirjoitustila tuli täyteen, siirrän vanhoja otsikon Arkisto (vanhat poistetut) alle.


PS. Älä tulkitse sanoja väärin,
surusta voi kirjoittaa myös hymymielin.
Tosin ihan helppoa se ei aina ole,
onneksi ei kanna ruudun taakse sun katse.

Tekstini lainaaminen osittainkin voi johtaa oikeudellisiin jatkotoimiin.
Kiitos kaikista mielipiteistä ja mukavia lukuhetkiä. 


© Copyright kalatmies
 

Kun syksyn

Kun syksyn uuden taas näen
rakkautta kaipaan sydämes yhä tiedän sen
Väriloisto heijastuu täysikuussa taivaan sinisen
surullinen olen taas sen pienen hetken 
 
Lehdet kuin vuodet puista jo putoaa
muistot ihanat elämästä pois katoaa
Muistan kun sain hellästi koskettaa
silmistäsi näin miten rakkauden aurinko loistaa
 
Yksin seison sateessa syksyn
kyyneneitä et näe tunteiden myrskyn
Ei tule enää rakkauden sanoja mun huulilta
sinä kivenä kengässäni kävelen synkkää polkua
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot

Syntymäaika: 
11.3.1975
Runojen lukumäärä: 
1477
saannot: 
Olen lukenut sivuston säännöt ja hyväksyn ne.
tietosuoja: 
Olen tutustunut sivuston tietosuojaselosteeseen.