Taivaanranta punertaa on päivä taas tuo jäänyt taa
se väistyy tieltä tähtitaivaan ja hopeasen kuutamon
on aikaa siitä kun vannottiin nuo valat ikuisen rakkauden
ei aina ole helppoa sanoa SUA RAKASTAN
ja vaikka karikoita tiellämme on niiden yli kuljemme toisiimme turvaten
siksi vierelles tahdon nukahtaa yhdessä taivaan kotiin kulkea
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi


