Tulit luokseni ja
sinua rakastin.
Silitin elämän tuomia uurteita
poskiltasi,kaulaltasi,
sinua rakastan.
Kuinka pelkäänkään tulevaa
kun sinä taas lähdet.
Ethän sinä minun ole,
sinut omistaa toinen,
se onnellinen.
Mutta...silti sinua rakastan.
Selite:
Sanat tulee vaan jostain...ehkei ole järjen häivää mutta helpottavaa
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi


