Silmäsi ovat kirkkaanharmaat, ilman minkäänlaista kylmän pistoa, sanasi ovat joskus suorasanaiset ja häikäilemättömät, mutta aina tietyyn pisteeseen.
Kahvinruskea tukkasi on aina sen näköinen, että olet
noussut sängystä juuri äsken, ja naurusi on vilpitöntä.
En tiedä, mitä näet silmiesi läpi minussa,
mutta tiedän, ettet näe mitään minussa, kun katsot minun kapeaa, näkymätöntä olemustani.
Et tiedä roihuavista tunteistani, olet kuin vettä joka voisi sammuttaa sen, etkä palavaa ainetta, joka saa liekit vielä suuremmiksi, niin että ne polttavat syvät merkkinsä sydämeeni.
Kun katson sinun ja Mallan avointa kaverikeskustelua, toivon vain, miksen koskaan, luokan näkymätön varjo, voi koskaan yltää samaan.
Selite:
Joskus toivoisin olevani näkyvä, tällaisissa tilanteissa.
E.S, omistettu sulle...luv ya.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
