Muistan vielä sut ja suudelman viimeisen.
Katkeruuden tunteen maistoin huuliltasi.
Muistan myös sen miten tiukasti pidettiin toisistamme kii.
Ei meitä voinut erottaa kuin kuolema ennenkuin teit päätöksen viimeisen.
Olin vihainen. Itselleni.
En vain voinut käsittää miksi teit niin.
En halunnut susta vielä irti päästää, mutta totuus iski kovaa kasvoihin.
Ehkä kuvittelin vain että meistä olisi voinut tulla enemmän.
Mutta nyt tiedän sen ettei suhun voi luottaa.
Sä petit kaiken ja julmasti veit sydämmeni mukanasi.
Sä olit vain pelimies.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
