Olit tulossa luokseni rakas,mutta sinut otettiin luontani pois,miksi tämä tuska ja syylisyys ei voi helpottaa.
Tunne että olisin voinut estää ei poistu millään,enkä tiedä mitä tehdä.
Pääni hajoaa,enkä kohta enää kestä haluan vain luoksesi kertomaan kuinka paljon välitän,mutta nyt se on myöhäistä.
Enkä ikinä unohda viimeisiä sanojasi minulle,minä haukuin sinut pystyyn ja silti sanoit "rakastan sinua",jonka jälkeen puhelu loppui.Olisin halunnut pyytää anteeksi,mutta en kerennyt ja nyt olet poissa lopullisesti <|3
Selite:
Lapsuuden ystävästä kertoo. hänen kuolemastaan on tasan 5kk
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Surullinen tarina, hiipuva toivo palaa runossasi.