Me tulimme tänne niin kaukaa,
vieraiden planeettojen sinisiltä kuilta,
tuntemattomien linnunratojen maitoteiltä.
Emme uskoneet löytävämme toisiamme
tämän harmaan maan samean taivaan alta,
mutta joskus käy elämässä näinkin: ihme tapahtui,
siinä olet sinä. Olen altis rakastumaan, unohtamaan kaiken vuoksesi;
kasvoillasi on autuus,
huulillasi makein mesi,
otsallasi Etelän risti
johon täysikuun purjelaiva ankkuroituu.
Ja nimesi on pohjoinen nimi,
sinä kuuma viidakon yö,
orkideojen tuoksuva hulluus.
Siinä olet sinä
vaaleine poskipäinesi
joille mieletön haluni värjää
rantavitikon villien vadelmien
hennon kesäöisen punan.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Taitavaa monipuolista sanan käyttöä. Sanoisinko retkeilee paikasta toiseen.
Kaunis runo. Tunne tulee kivasti läpi ja hyviä vertauskuvia.
Kannattaa vielä vähän kiinnittää huomiota kieliasuun (vaikka se nyt kaikilta välillä ontuu)
Myös on mukavampi lukea jos on kivasti rivitetty, ja sanoma tulee vielä helpommin lähelle.