Yö on vienyt viimeisetkin rippeet voimistani.
Painajaiset jatkuvat päivälläkin.
Vuosiin en uskaltanut toivoa, enkä odottaa mitään.
Lopetin sen hänen lähtönsä jälkeen.
Nyt, pieneen toivon kipinääni
sinä heität bensaa kuin pyromaani
ja olen sekunnissa poissa.
Painajaiset alkavat taas alusta!
Olen voimaton ja sanomattoman surullinen.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kun jotain rakasta särkyy
ihmisestä tulee etäinen
sekä rauhaton itselleen,
suuri kaipuu polttaa ahdistaen
pienestäkin vastoinkäymisestä
toivon kipinä sammuu
tilalle tulee tyhjyys ja suru.
Paljon puhuva runo.