Sohva jolla istun kantoi kahta,
väsymättä koskaan jaksoi taakan.
Pää, joka etsi lepopaikkaa,
saattoi olkaani vasten levähtää.
Tuoli, jonka vieressä oli toinen,
yksin viihtyy nyt kaikki päivät.
Huone, jossa ennen oli lämmin
on nyt kylmä - aivan liian kylmä.
Miksi kirje, miksi tämä päätös?
Et kertoo voinut kantamaasti taakka.
Ikävä on aivan liian suuri,
eikä sohvalla istu kuin vain yksi.
| Runoilija |
Runon nimi |
Luontipäivä | Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Alkumetsä | Ehkei lapsuudenunelmat koskaan kuitenkaan kuole | 21.9.2012 | 0 | Runo |
| Alkumetsä | Elämäni kirja | 27.6.2014 | 0 | Runo |
| Alkumetsä | Henkisesti väsynyt | 21.7.2014 | 0 | Runo |
| Alkumetsä | Kerroit vihaavasi kuolemaa | 12.10.2010 | 2 | Runo |
| Alkumetsä | Kerroit vihaavasi kuolemaa | 11.10.2010 | 0 | Runo |
| Alkumetsä | Nimetön | 18.12.2010 | 2 | Runo |
| Alkumetsä | Pieni koiraenkeli | 4.12.2010 | 0 | Runo |
| Alkumetsä | Surullisen ihana katkeruus | 13.5.2011 | 3 | Runo |
| Alkumetsä | Uuvuit yksin | 27.5.2012 | 0 | Runo |
| Alkumetsä | WANHAN AJAN HENKI | 5.8.2010 | 0 | Runo |