Nimetön

Runoilija diskopallokenttä

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 9.3.2010

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Sairainta on se kun huomaa tulleensa itse sellaiseksi
mitä on vihannut.

Silloin kun huomaat satuttavasi, kun sinua on satutettu

Katsot peiliin,
ja oletkin vain kärsimystesi kopio

irvikuva aidosta kauneudesta

Kylmä ja yksinäinen
sydän itkien päivänvaloa

Toista sydäntä rinnalleen kaivaten

mutta et uskalla päästää sitä lähelle
koska tiedät että teet siitäkin sellaisen

Kylmän ja yksinäisen
niinkuin sinunkin sydämestäsi kerran tehtiin.

Olisi avattava vain kahleet
ja katkaistava kaulanauha
missä roikkuu uhriesii päitä

ennenkuin solmu umpeutuu,
ja itse kuristut siihen.

Sillä silloin,
silloin
ei ole paluuta.

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot