Pettävälle jäälle laskeutuu,
pikku kotka hymysuu.
Etsii pientä avantoa,
mist vois saada ravintoa.
Kotka tallustaa päällä jään,
mut ei löydy avantoa mistään.
Kotka rannalt laulua kuulee,
sitä kotka ravinnoks luulee.
Pyrähtää lentoon kotka pikkuinen,
isot ovat siivet sen.
Kotka lentää liitää,
rannelle kiitää.
Näkee siellä tyttösen,
oikein pienen pikkuisen.
Laskeutuu tytön vierelle,
jäätyneelle sienelle.
Tyttö tuijottaa kotkaa,
ja sit ihmmeissänsä idean saa.
Tyttö nappaa reppunsa,
ja ottaa sieltä eväslettunsa.
Letun kotkalle ojentaa,
kotka tytölle hymyn antaa.
Nyt kotka iloinen on,
ja aivan suruton.
Selite:
Pari vuotta vanha runo yhteen kilpailuun. Tosin kilpailu ei ratkennut koskaan.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tässä on kiva tarina,kuin satu : )