Taival pienten varpaiden
päätyi luokse enkelten
siipien suojaan, turvaan
Hymysi, naurusi, itkusi ja ilosi
muistoihimme jäi pysyvästi
niitä ei vie meiltä kukaan
Suru tekee kipeää
sydän huutaa ikävää
ikuisen arven jättää
Rakkaus on muuttumaton
ikuisesti päättymätön
Selite:
Kuinka ikinä voi selvitä /kuinka julma onkaan elämä,
itketään yhdessä... työkaverin tuskan myötäelämistä...
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
-Osan ottoni!
-runo on hyvin kaunis.
Sivut