Elokuva

Runoilija Torpedontytär

nainen
Julkaistu:
6
Liittynyt: 20.7.2009
Viimeksi paikalla: 27.2.2018 21:06

Asuinpaikka: Helsinki
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Olen elänyt sen päivän mielessäni niin monesti etten enää pysy laskuissa. On kuin katsoisin utuista elokuvaa, joka pyörii aina uudestaan alusta loppuun samalla käsikirjoituksella, vaikka haluaisin muuttaa käsikirjoitusta en pysty siihen vaikuttamaan. Käsikirjoituksessa sinä tulet pitkästä aikaa käymään, haluat jutella, minä en jaksa, sanot rakastavasi, en jaksa vastata. Menen päiväunille, havahdun hereille kun vilkutat ja hymyilet iloisesti moikaten ja pyörätuolisi lipuu pois näkyvistä. Vilkutan takaisin, mutten jaksa nousta halaamaan, koska tuleehan aina uusia päiviä jolloin voin halata sinua ja voimme hassutella niin kuin aina. Mutta päiviä ei tulekaan, tulee vain puhelu jossa sinun kerrotaan nukkuneen pois. Tulee vain ikävä ja katumus, suru ja tuska. Miksen jutellut kanssasi, miksen halannut, miksen kertonut että rakastan, miksen kertonut että parempaa isää kuin sinä en voisi saada. Miksi pidin sitä itsestään selvänä että tulet aina käymään? Edelleenkin mietin miksi, vaikka aikaa kuolemastasi on jo kulunut 1,5 vuotta. Ja sama utuinen elokuva pyörii edelleen mielessäni lakkaamatta, alkuun ja loppuun, alkuun ja loppuun.

Selite: 
Tämä nyt ei varsinaisesti ole runo, halusin kuitenkin laittaa sen näkyville koska helpottaa omaa surua kun tuo ajatus on julkisesti näkyvillä, vaikka se jolle se on tarkoitettu ei sitä koskaan pääsekkään lukemaan.
Kategoria: 
 

Kommentit

surullista.. menetys on vain kamala asia, mutta joskus ajan kanssa sitä oppii joten kuten elämään. hienosti kirjoitettu!

surullista.. menetys on vain kamala asia, mutta joskus ajan kanssa sitä oppii joten kuten elämään. hienosti kirjoitettu!

 

Käyttäjän kaikki runot