TANHU

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
838
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 24.4.2024 20:16

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 






 

Kiven raosta, kallion kolosta,
onton puun onkalosta
arkaillen ulos astuivat,
silmiänsä siristellen
pulleat, parrakkaat
metsän pienet menninkäiset
sekä sievät, sorjat – puolipukeissaan
kultasiipi keijukaiset.


Soitti sirkat, lauloi linnut,
säesti tuuli oksistoissa.


Odottivat ottajaansa
kainon puna poskillaan
pienen pienet keijutytöt
tanssittajaa taitavinta,
menninkäistä, poikaa koreaa
hurjaa keijuin hurmuria,
kultasiipien silittäjää,
ystävää yhdeksi päiväksi.


Soitti sirkat, lauloi linnut,
säesti tuuli oksistossa.


Alkoi tanssi tantereella,
tanhu Tapion tuvassa.
Villisti piiri pyöri,
kevyt oli keijujen askel,
sulava menninkäisten meno.
Liehuivat liinaiset helmat,
tuiversi tuuli tuuheat parrat.


Soitti sirkat, lauloi linnut,
säesti tuuli oksistossa.
Selite: 
Tämän runon löysin omista vanhoista papereistani, jonka olen kirjoittanut ehkä joskus 70-luvulla. Muistan myös, että se on ensimmäinen oma runoni, joka on lausuttu eräässä Kanta-Hämeen Lausujien runo-illassa Hämeenlinnassa niihin aikoihin. Muistan myös, että lausuttuna se kuulosti silloin paljon paremmalta kuin paperista lukien.
oletus
Vapaa tägi: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Tämä runo näyttää ja kuulostaa hyvältä myös tässä ja nyt.

Sivut