Kohme

Runoilija Jepulin

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 21.6.2009

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

iloinen, herkkä, räiskyvä, intohimoinen, naurava, kaikkien kaveri ja samalla kuitenkin hiljainen ja ujo.
 

Savuisella klubilla
joku kirjoittaa huulipunalla peiliin

Intohimon aallot kulkee ihosta toiseen
sulan kiinni lattiaan

Suonet sykkii

Olen valmis
vihdoin maistamaan
miltä tuntuu elää
ilman yhteiskunnan kahleita

Miltä tuntuu tanssia
tunnista toiseen
lopettamatta
edes päivän vaihduttua

taukoamatta
hengittämättä

Korvissa särisee
huulilla makea savu

trobovalot välkkyvät
kietoen meidät syleilyynsä
tunkien väliimme

katoat näkyvistä
olet siinä taas

en uskalla katsoa sinua silmiin
en uskalla kohdata päivänvalossa
sinun rosoista rakkauttasi

En ole rakastunut ihmiseen

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Runo sanoo "miltä tuntuu elää / ilman yhteiskunnan kahleita" mutta ilmaisee samalla, tarkoituksella tai tahattomasti, ajatuksensa mahdottomuuden; vapaus on illuusio, koska ihminen kantaa kahleita itsessään. Todellinen vankila ja orjuuttaja ei ole yhteiskunta, vaan egosentrinen, elämyssidonnainen minä. Pidän tästä runosta nimenomaan viimeisen lauseen vuoksi, joka paljastaa asian lähes kirpeästi.

Runo sanoo "miltä tuntuu elää / ilman yhteiskunnan kahleita" mutta ilmaisee samalla, tarkoituksella tai tahattomasti, ajatuksensa mahdottomuuden; vapaus on illuusio, koska ihminen kantaa kahleita itsessään. Todellinen vankila ja orjuuttaja ei ole yhteiskunta, vaan egosentrinen, elämyssidonnainen minä. Pidän tästä runosta nimenomaan viimeisen lauseen vuoksi, joka paljastaa asian lähes kirpeästi.

 

Käyttäjän kaikki runot