Ei enää anteeksi

Runoilija satutettu88

nainen
Julkaistu:
8
Liittynyt: 9.11.2008

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Tyttö joka on saanut elämässään kokea ikäänsä nähden jo paljon kipua (henkistä sekä fyysistä), pettämistä, pelkoa, satuttamista ja vääryyttä. Mutta onneksi olen löytänyt sen oikean ihmisen vierelle jakamaan elämän ilot ja surut, vaikka vaikeaa on meilläkin joskus ollut.
 

Yllätin itseni taas pimeästä
puukko kädessä rannettani viiltämässä.

Ajatukset harhailee sinuun ja sun sanoihin
muistan lupaukset joita mulle viljelit.

Sä sanoit:
"Rakastan sua aina", mä sen uskoin
"En sua petä", sen sä vannoit
"Me ei erota koskaan", niinhän me toivottiin

Kaikki ne lupaukset mulle annoit
sun sydämes kautta ne vannoit

Miks sä sanot mua rakastavas
kun aina vaan pahemmin satutat

Mut lopputulos on aina sama
armahdan sun teot ja anteeks annan

Nyt kysyn itteltäni miks näin teen
kun tiedän sun suunnitelmat tarkalleen

Odotat hetkeä että oon jo unohtamassa
ollaan onnellisia ja yhteistä kotia rakentamassa

Lopulta mun pelot taas toteutuu
kun sä teet ne teot uudelleen

Mun melkein parantuneet haavat aukenee
ja elämänhalu liikaa vähenee

Mut tällä kertaa tajuat vihdoinkin
et teoillas on suuret vaikutukset

Kelaat mielessäs "onks täs mitää järkee,
se tyttö on ainoo joka mulle on tärkee"

Ne muut oli sulle hetken ihastusta
nyt tajuut et mä olin se kehen olit rakastumassa

Täytyy kuunnella, ymmärtää, hyväksyy ja luottaa
ne on taidot joilla voi oppii rakastaa

Palaat luokseni taas anteeksi antoani anomaan
hartasti toivoen että sen jälleen saat

Mut oon tarpeeks kärsinyt sun takias
nyt viimeinkin pystyn myöntämään sen

Anteeks en enää anna, joten hyvästi
tarkoitan tätä pysyvästi!

Selite: 
on joo vähän outo ja ei ole mitään muotoo, mut pakko oli purkaa ajatuksia sen enempää ajattelematta.
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot