Katson ma taakse,
turuilta kivetyn halmeen,
etsityn mielen,
näin suudellen korvaani
hiljaa.
Vuoksenko nimetty kutsu,
Laulajaa padoilta niittää,
harmaja viljako
taistoja perityn polvia
polttaa.
Valoko vihreä yössä,
merkityn taikoja taittaa,
tähdille taivaan,
Virvain kummia taruja
laulain'.
Kutsuko Elämän Kehrän,
janoa juovien ruokkii,
oppiko Tietäjäin',
pyrkyrin mielessä pelkoja
tuottaa.
En siis etsi,
turhuutta pelkojen maasta,
En kätkyttä
kyitten kylmien pielusten
alta.
Vaan löytää toivon,
viisauden Tammien mielen,
vuos'sataisen rauhan,
sylistä korppein' aamujen
kielen.
turuilta kivetyn halmeen,
etsityn mielen,
näin suudellen korvaani
hiljaa.
Vuoksenko nimetty kutsu,
Laulajaa padoilta niittää,
harmaja viljako
taistoja perityn polvia
polttaa.
Valoko vihreä yössä,
merkityn taikoja taittaa,
tähdille taivaan,
Virvain kummia taruja
laulain'.
Kutsuko Elämän Kehrän,
janoa juovien ruokkii,
oppiko Tietäjäin',
pyrkyrin mielessä pelkoja
tuottaa.
En siis etsi,
turhuutta pelkojen maasta,
En kätkyttä
kyitten kylmien pielusten
alta.
Vaan löytää toivon,
viisauden Tammien mielen,
vuos'sataisen rauhan,
sylistä korppein' aamujen
kielen.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit