Sinä olet Sinä

Kävelin hiljaista polkua -
pitkin järven rantaa kotiin.

Sehän kulkee tuossa harjulla,
usein iltaisin kävelen siellä ja
katselen kuinka ilman lämpötilann
laskiessa alkaa kosteus tiivistyä ja
muodostaa erilaisia utu kerroksia
veden pinnan yläpuolella.

Ne haihtuvat taas aamuauringon 
		noustessa

Sinä et 
minun mielestäni,-

kuvittelen sinut usein viereeni
		kävelemään ja
sovitan askeleeni rytmiisi, -

toisinaan sekoan siinä,
	mutta korjaan heti, -
	nautin suuresti 
kävelyretkistämme

olenhan rakastunut Sinuun,

niin - se on kummallista kyllä
olen kanssasi samaa mieltä,

enhän edes tunne Sinua, mutta
tiedän kun tulet vastaan, että

Sinä olet Sinä.