Huimapää

Hänellä se ei päätä huimaa ~

	tuo korkeus,

	- oravalla -

sielä se painaa vauhdilla menemään.



	Ja kummallista -, 

että kaikkein korkeimmalle, jopa yli 

kuusi kerroksisen talon kohoavien 

	mäntyjen latvuksissa, 

aivan ylimpien töyhtöjen tuuheissa 

neulastupoissa, tuo peloton veitikka

innokkaana häärää ja tuskin tuhlaa

ajatustakaan siihen, että matkaa maahan

on reilut parikymmentä metriä.

 

	Eeii..ei se sellaisia aattele, 

puusta toiseen loikkiessaan.



Taitaa kerätä einestä, lähestyvän syksyn ja

talven varalle, kun posket pullollaan pitkin

puun runkoa alas kipittää  ja tuonne ~ 

	pihanurmikon reunassa olevan 

ison kiven juureen, kuin piilottelisi jotakin.

 

Ja.. eikuin takaisin seuraavaan 

     männyn latvaan, 

	- josta varis karkuun parahtaa.



	-Taitaa olla tämän kesän poikasia,

kovin on hentoinen raakunta.



Jaa..jaa ~   saattaakin muuten - 

		tulla aikainen talvi.

 

Ehkä jo lokakuussa pakkaset yllättää ja 

joulunakin voi jo olla lunta, ellei.. niin..,



..voiko joulupukki tullakkaan..?