Mä avaan oven sulle
hiljaa hymyillen
Olet niin komea,
kuin aina ennenkin
Sä marssit keittiöön
ja pakkaat astias
Et vielä eilen tiennyt
että tää on loppu tänään
Kuin kuun kiertolaisia
me ollaan täällä radalla
Me aina kehää kierretään
pääsemättä mihinkään
Mä haluaisin koskettaa,
mut se on liian kallista
Se maksaa mulle elämän
ne kaikki yhdeksän
Mä lupasin sua rakastaa
mut se on liin vaikeaa
jos tahtomattaan satuttaa,
kun jotain muuta haluaa
Ja nyt mä katson itkien
kun poistut oven sulkien
Mä näin myös sinun kyyneleet
poskilles kuivuneet
Kuin kuun kiertolaisia
me ollaan täällä radalla
Me aina kehää kierretään
pääsemättä mihinkään
Mä haluaisin koskettaa,
mut se on liian kallista
Se maksaa mulle elämän
ne kaikki yhdeksän
Sä kyllä vielä huomaat sen
en ollut sinun arvoinen
Tää oli pakko lopettaa,
en tahdo sua satuttaa
enää koskaan
Kuin kuun kiertolaisia
me ollaan täällä radalla
Me aina kehää kierretään
pääsemättä mihinkään
Mä haluaisin koskettaa,
mut se on liian kallista
Se maksaa mulle elämän
ne kaikki yhdeksän
[2010]
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi