Nurkkaan ahdistettuna
hän hiljaa korvaani kuiskaa
älä päästä mua katoamaan
Sen sanottuaan
taakse harmaan seinän
hän uppoaa
Miten olisin voinut häntä auttaa?
Miten paljon enemmän olisin voinut rakastaa?
Vaikka mä annoin kaiken
ja enemmänkin
en häntä enää voinut pelastaa
Mitä mä tein väärin?
Meren syleilyssä
hän aaltojen takaa huutaa
älä päästä mua vajoamaan
Sen huudettuaan
alle sinivalkoisen aallon
hän vajoaa
KERTO
Hän unissani apua rukoilee,
painajaisissani manalaan astelee
Ja kuin hiekka
hän valuu sormieni välistä
En voi sitä kasaan kerätä,
en voi estää valumasta
KERTO
Nyt tiedän,
en häntä enää takas saa
[2005]
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Koskettava!!!
Älyttömän kaunista tekstiä! :o
Sivut