Kynttilä palaa pöydällä
Ikkuna on auki
Ulkona tuulee
Poika nukkuu
Viima sammuttaa kynttilän,
poika herää
Haukotellen hän nousee ylös,
kietoo peiton tiukemmin ympärilleen
Paljasjaloin hän astelee ikkunan luokse,
hengittää kylmää ilmaa,
huokaisee
Kuu valaisee huoneen
Tuuli on tyyntynyt
Poika seisoo ikkunan edessä
Alkaa sataa
Sadepisarat tippuvat ikkunalaudalle,
poika säpsähtää
Varoen hän sulkee ikkunan,
sade taukoaa
Väsyneenä hän sytyttää kynttilän uudelleen,
hiipii takaisin sänkyyn,
nukahtaa
[2004]
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kaunis ja niin herkkä, kuin kosketus, ihan voi tuntea yön hämäryyden, kynttilän tuoksun, osaat todellakin
Sivut