Enkä minä muuta toivo kuin sinut

Sinä naurat
ja syöt purukumia
niin lujaa,
että korviani särkee
ja hengityksesi kirpeä tuoksu
saa silmäni vuotamaan

Nauran jutuillesi
vaikket kerrokaan
mitään erikoista,
vain työpäivästä toimistolla
ja alakerran mummosta,
joka paukuttaa harjanvarrella lattiaa
joka ikinen ilta
aina kymmenen uutisten jälkeen

Ja me halaamme hyvästiksi
niin kuin joka kerta
kun minä teen lähtöä
ja hajuvetesi tuoksu
tukkii sieraimeni
ja villakangastakkiini tarttuu kissankarvoja
sinun lämpimästä villapaidastasi

Kun ovi sulkeutuu
suljen silmäni
ja nojaan pääni oveen
kiroten tyhmyyttäni,
sillä taaskaan minulla ei ollut
rohkeutta sanoa
että jäisin mielelläni yöksi
tai vaikka loppuelämäksi

Onneksi huomenna on uusi päivä

[2015]