Kiersi aurinkoa, palvoi kuuta
Ei koskaan korjannut posliininukkea
kaapin päällä pölyttyvää
jolta sydän rinnasta revitty
Suistui kerran radaltaan tähti,
kiilasi kiertoradalle tyttösen
ja kuiskasi hiljaa korvaan sen:
Et sä tänne yksin jää
Poukkoili radallaan, tempoi rihmojaan
Ei enää jaksanut haavoja parantaa
sydämen ne kerran veivät
joita tähti tahtoi koskettaa haurailla sormillaan
Koukkasi reitille tähti tummankeltainen,
nappasi mukaansa tyttösen
ja kauniisti soi ääni sen:
Teen susta taas onnellisen
Irti rihmoista repesi, kiertoradan uuden valitsi
Jaksoi kohti uutta suunnistaa
tulevaisuus hieman saattoi pelottaa
kaunis ja kirkas tähti suojanaan
Näin oppi tyttö taas rakastamaan,
tähden melodioihin luottamaan
Ja hiljaa yöhön tummansiniseen
kuiskas tähti sanat hiljalleen:
Sai posliininukke uuden sydämen
[2006]
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
