Viimeinen yö

Runoilija Strawberry

nainen
Julkaistu:
501
Liittynyt: 26.8.2004
Viimeksi paikalla: 26.9.2023 16:58

Asuinpaikka: -
Syntymäpäivä:
10.10.1987

Veden rajassa
pehmeällä hiekalla
kaksi vartaloa
toisiinsa kietoutuneina
aallon kutitellessa
paljasta ihoa

Kevyt suudelma
kosteille huulille
hiusten piirtäessä
enkeleitä hiekalle
 

Kunpa voisin vielä kättäs koskettaa
ja tuntea sen suuren lämmön,
yhteenkuuluvuuden tunteen
Mutta liian pian yö vaihtuu aamuksi

Voi kun saisin vielä kerran sua suudella
ja kietoa käteni ympärillesi,
pitää sinusta aina kiinni
Liian aikaisin aurinko kuitenkin nousee

Niin pienen hetken kaikki oli hyvin
Ja niin kauan kun pimeä peittää maan
estäen aurinkoa nousemasta
miellä on toivoa

Haluaisin vielä uskoa ihmeisiin
jotka auttaisivat meidät tämän yli,
antaisivat uuden mahdollisuuden
Aika kulkee vain liian nopeati eteenpäin

Ja kuun väistyessä aurinkon tieltä
ovi suljetaan huoneessani,
sinua en enää koskaan tapaa
Hiljaa itkien kiroan auringon mahtia

[2004]

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut