Kaipuuni
-sanoja ei sille riitä-
ravistelee heinänkorsia
Sumuinen on tämäkin risteys
enhän minä näe mihin suuntaan käännyn
ja onko se oikea suunta
vai se jonne haluan kääntyä
Sielu raapii jo ovea
kynsien jättämistä jäljistä
elämän neste pisaroi
hiljalleen
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Katsoppa sinäkin olet tehnyt runon Voimaton...
:)
Onko tämä yhteensattuma?
Vai yhteentörmäys?
MIelikuvien synnyttä olet, tästä jää osittain tunnelma, että kaipuu on voimassaan voimasi viejä.
Etenkin vimonen säe osuu ja uppoaa nyt kohisten ja otsikkosi kruunaa tämän voimakkaan voimattoman.
Ompas kiva (no, kiva ja kiva..;) käydä taas näitä vanhoja vetistelemässä.
tässä on niin voimakas lataus, että valitsisin heinänkorsien tilalle puun, koivu ehkä, se kun on havupuita joustavampaa.. muuten kertakaikkiaan upeaa kuvausta. kaipuurunojen ehdotonta aatelia. *tosissaan*
Sivut