Mikä minulle on tosi tänään
voi olla sinulle valetta huomenna
Se on kaunista mutta väärää molempina päivinä
Jokaisella askeleella tunnen sen painon
kuin kädet kiertyneinä nilkkojeni ympärille
hidastaen askeltani se laahautuu perässäni
yhtä kaikki en ravistele sitä irti
ennemminkin vain kummastelen
kauanko se jaksaa pitää kiinni
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Mä olen ihan mykistynyt näiden runojesi edessä, ja takana!
Jokaisen alle haluaisin vain kirjoittaa: ugh!
Tämän päivän tarpeeseen saan tottaalisen tyydytyksen.
(kiva, että edes jostain...;)
kauneus menee vääryyden edelle. paradoksi vai mikä mutta selvästi ei mitään helppoja juttuja kuitenkaan. mietin tuleeko kumpi ensin; ravistelu vaiko ettei enää jaksa pitää kiinni. tai sitten ihan muu, joka irroittaa..
ainakin tuo hidaste on omanlaisensa muusa.
Sivut