Lepäät vierelläni, rauhallisesti hengittäen.
Seuraan katseellani keuhkojesi täyttymistä,
elämän tulvintaa sisään.
Valvon untasi lempeydellä,
kuten niin monet kerrat ennenkin.
Sivelen hiuksiasi..
Hengitykseni salpautuu, havahduitko unestasi?
Liikahdat, kuin tuntien tuijotukseni.
hiljainen tuhahdus,
peiton nykäisy,
sanattomia huulten liikkeitä.
Olet yhä kaukana, silti
aivan kylki kyljessä kanssani.
”kultalintuseni...”
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tunnen tunteen. Pidän siitä niikuin tästä runostakin.